Markkinatilannekatsaus yritysohjelmistoista Suomen markkinoilla 2021
Tämä artikkeli on sinulle, joka olet kiinnostunut näkemään, millainen yritysohjelmistojen kokonaismarkkina on tällä hetkellä Suomessa, ja miten se on kehittynyt viime aikoina.
Toimialan liikevaihto ja tuloksellisuus
Yritysohjelmistojen markkinoilla on tapahtunut viime aikoina konsolidaatiota. Pienempiä ja isompiakin toimijoita on ostettu osaksi kansainvälisiä konserneja. Yritysohjelmistojen valmistajaksi lasken tässä yhteydessä niiden ohjelmistojen valmistajat, joilla suoritetaan myyntiä, joko laskutusta tai käteis- ja korttimyyntiä eli kuittien tekoa. CRM-ohjelmistojen valmistajat eivät kaikki kuulu tähän joukkoon, vaikka monella valmistajalla on sekin moduuli.
Kaikkiaan toimialalla toimii kartoitukseni perusteella 137 valmistajaa Suomessa ja lisäksi ainakin kolme ulkomaista yritystä myy ohjelmistojaan suoraan Suomeen ilman välikäsiä. Kaikissa luvuissa ovat luonnollisesti mukana vain Suomeen rekisteröidyt yritykset.
Näiden liikevaihto on yhteensä hieman yli 680 miljoonaa euroa. Käytin lukuina viimeisiä saatavia tilinpäätöstietoja, joista pääosa on vuodelta 2019 ja osa jo vuodelta 2020. Luvut eivät ole siis ”akateemisen tarkkoja”, koska kyseessä on luonteeltaan kartoitus eikä tutkimus. Joitakin suurimpia yrityksiä on jätetty pois luvusta, koska niillä tämä liiketoiminta on vain pieni osa muuta toimintaa. Merkittävimpänä esimerkkinä Microsoft Oy.
Keskimääräinen tilikauden tulos koko tutkitulla ryhmällä oli noin 5 %. Toki kansainvälisten yritysten osalta tämä ei aina kerro koko kuvaa. Mediaaniliikevaihto tämän joukon yrityksillä oli noin 1,1 miljoonaa.
Konsolidaatiota ja kansainvälistymistä
Kehitys on edennyt niin, että ulkomaiset ohjelmistotalot eivät ole niinkään perustaneet myyntiyhtiöitä Suomeen kuten aikoinaan esimerkiksi SAP, vaan ulkomaiset valmistajat ovat ostaneet toimivia suomalaisia ohjelmistovalmistajia. Näiden toiminta on yleensä jatkunut niiden omilla ohjelmistotuotteilla, ja näiden tuotekehitys on pysynyt Suomessa. Minulla on tästä hieman omakohtaistakin kokemusta. FuturSoft Oy, jossa toimin hallituksen puheenjohtajana, myytiin 2016 ruotsalaiselle Vitecille, ja tämänkin yrityksen tuotekehitys tapahtuu edelleen Suomessa.
Ulkomaisiksi valmistajiksi lasken tässä valmistajat, jotka ovat on julkisten tietolähteiden perusteella vähintään 50 %:sti ulkomaisomistuksessa. Yleensä nämä ovat 100 % tytäryhtiöitä, mutta joissakin tapauksissa yritys on ulkomaisen sijoitusyhtiön omistuksessa, jolloin lasken ne tässä ulkomaalaisomisteiseksi. Merkitys kokonaiskuvaan on tällä kuitenkin pieni.
Ulkomaisten yritysten osuus on määrällisesti kaikista 23 % yritysohjelmistojen valmistajista, mutta näiden liikevaihdon osuus on 65 %. Luku olisi tätäkin merkittävästi suurempi, jos mukana olisi kansainvälisten jättien Microsoftin ja Oraclen luvut, joita ei ole saatavissa ERP-ohjelmistotoiminnan osalta Suomessa. He myyvät ohjelmistoja pääasiassa jälleenmyyjien kautta, joten siksikin lukujen saaminen olisi vaikeaa. Todellinen luku ulkomaisten toimijoiden ohjelmistojen liikevaihdon osuudesta saattaisi olla esimerkiksi 75-80 %:n suuruusluokassa.
Lukuni eivät sisällä ohjelmistojen kotimaisten jälleenmyyjien tuottamaa liikevaihtoa, joka sisältää ohjelmistomyynnin lisäksi palveluita ohjelmistojen ympärillä.
Luvut eivät ole tarkkoja myöskään siitä syystä, että osalla valmistajista on paljon muutakin toimintaa, ja osa niistä myy myös muiden ohjelmistuotteita, esimerkiksi mainittuja kansainvälisten valmistajien ERP-ohjelmistoja.
Lisäksi toimialan liikevaihdosta osan ottavat muutamat ulkomaiset yritykset, jotka myyvät tuotteitaan suoraan Suomeen ilman täällä toimivaa maayhtiötä tai jälleenmyyjää. Tukipalvelut tapahtuvat tällöin lähtökohtaisesti ulkomailta.
Kuten kuvitella saattaa, kansainväliset valmistajat ovat käytännössä ainoita ohjelmistovalmistajia kansainvälisille suuryrityksille. Pienimmillekin yrityksille riittää vaihtoehtoja myös ulkomaisilta valmistajilta. Pienen poikkeuksen suuryritysten puolelle tuovat Suomessa räätälintyönä tehtävät tämän alan ohjelmistot, joita tiedän kehitettävän suuryrityksillekin.
Voidaan tarkastella myös, miten pitkälti markkinoita hallitsevat pörssiyhtiöt verrattuna yksityisesti omistettuihin yhtiöihin. Yksityisesti omistettujen yhtiöiden takana on enenevässä määrin pääomasijoittajia, joka on myös muutos, joka on tapahtunut lähivuosien aikana. Pörssiyhtiöitä on noin 13 % yritysten määrästä, mutta niiden liikevaihto on noin 45 % kaikkien yritysten liikevaihdosta.
Muutoksia markkinoilla ja pörssiyhtiöiden rooli
Muutosta on tapahtunut monella tavalla viimeisten 15 vuoden aikana. Kokosin nimittäin vuonna 2006, eli 15 vuotta sitten, aineiston gradu-työtäni varten kotimaan talous- ja materiaalinhallinnon ohjelmistovalmistajien markkinoista, tutkiessani alan yritysten kasvustrategioita. Suurimmat nykyiset pelurit olivat toki jo silloin markkinoilla, mutta uusia kansainvälisiä toimijoita on sen jälkeen tullut. Näistä mainittakoon ruotsalainen pörssiyhtiö Vitec Software ja pääomasijoittajataustainen ruotsalainen Confirma Software sekä Total Spesific Solutions, jonka taustalla on kanadalainen pörssiyhtiö Constellation Software. Nämä ovat hankkineet omistukseensa useita perinteikkäitäkin suomalaisia ohjelmistovalmistajia, joiden liikevaihto tällä hetkellä on yhteensä 40-50 meur. Näiden osuus koko markkinasta on alle 10 %, mutta osuus pk-yritysten toiminnanohjauksen ohjelmistoista merkittävä.
Tutkitun joukon markkinajohtajan SAP:n liikevaihto on kasvanut 15 vuodessa hyvin merkittävästi, yli kolminkertaistunut vuodesta 2004. Autoalan toiminnanohjauksen puolella esimerkiksi aiemman tutkimuksen Automaster Oy on nykyään yhdysvaltalaisen CDK Global konsernin Suomen maayhtiö. Kotimaistenkin yritysten kesken on tapahtunut konsolidaatiota, esimerkiksi Solteq osti vuonna 2012 merkittävän alan toimijan Aldata Solution Finlandin.
Kaiken kaikkiaan siis alan liikevaihdosta tulee nyt 45 % pörssiyhtiöistä, ja tämä osuus on nähdäkseni kasvanut merkittävästi 15 vuodessa. Muutos johtuu ennen kaikkea pörssiyhtiöiden tekemistä yritysostoista ja orgaanisesta kasvusta, ei niinkään uusien alan yritysten listautumisesta. Kahden uuden listatun yrityksen osuus on reilut 3 % alan liikevaihdosta.
Kokonaisuutena voi sanoa, että toimiala on kansainvälistynyt ja konsolidoitunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kansainväliset toimijat ovat vahvoissa asemissa 2020-luvun kilpailutilanteessa, ja mitä suurempiin yrityksiin mennään, tämä korostuu. Kotimaisten alan toimijoiden roolina on entistä enemmän toimia konsultteina ja jälleenmyyjinä kansainvälisten ohjelmistojen toimitusketjussa.
Kirjoittaja: Timo Lintunen